Oletteko valmiita hyödyntämään tekoälyä työympäristössänne?

Ida Karlsson, SSG:n työympäristöneuvoja, kirjoittaa tekoälyn vaikutuksesta työympäristötyöhön.

Kehitys tuo kuitenkin mukanaan myös uusia riskejä: tekninen riippuvuus, epäselvät vastuut ja lisääntyneet digitaalisen osaamisen vaatimukset. Oletteko valmiit seuraavaan vaiheeseen?

Mikä on tekoälyn rooli teollisuudessa tänä päivänä?

Tekoäly teollisuudessa ei ole enää mikään tulevaisuudessa häämöttävä asia., vaan se jo täällä. Kehittyneen data-analytiikan, koneoppimisen ja automaation ansiosta tekoälyä käytetään nykyään yleisesti tuotannon, kunnossapidon ja laadun optimoinnissa. Tekoälyä käytetään kuitenkin yhä useammin myös työympäristön ja työturvallisuuden parantamiseen. Alla olevat kohdat havainnollistavat joitakin mahdollisuuksia, mutta myös riskejä.

Uusia mahdollisuuksia

Oikein käytettynä tekoäly voi olla tehokas työkalu turvallisempien työympäristöjen kehittämiseksi:

• Ennakoi onnettomuudet ennen kuin ne sattuvat
  Analysoimalla suuria tietomääriä tekoäly voi varoittaa etukäteen tilanteista, joita ei voitu aiemmin ennustaa, kuten moottorin epänormaalista kuumenemisesta tai ihmisten epätavallisista ja vaarallisista liikkumismalleista laitoksessa.
• Automatisoi vaaralliset työvaiheet
  Robotit voivat ottaa hoitaakseen ihmisille riskialttiita tehtäviä. Tällaisia ovat vaarallisen kemikaalien käsittely tai vaikkapa droonit, joita voidaan käyttää ahtaiden tilojen tarkistukseen sekä automaattiohjattavat trukit, jotka vähentävät henkilövahinkojen riskiä törmäyksissä.
• Reaaliaikainen seuranta
  Tekoälyllä varustetut kamerat ja anturit voivat nopeasti tunnistaa vaarallisen toiminnan, kuten ulkopuolisen henkilön tulon vaara-alueelle, kahden ajoneuvon törmäysriskin tai suojavarusteiden puutteen.

Mutta myös uusia haasteita

Teknologialla on myös haittapuolensa. Kun tekoälystä tulee osa turvallisuustyötä, se herättää sekä käytännöllisiä että eettisiä. kysymyksiä.

• Teknologiariippuvuus
  Mitä tapahtuu, jos järjestelmä tekee virhearvion? Entä jos anturit lakkaavat toimimasta? Sokea luottamus teknologiaan voi olla vaarallista.
• Tietosuoja-ongelmat
  Kamerat ja anturit, jotka seuraavat jokaista liikettä, voidaan kokea yksityisyyttä loukkaaviksi ja joissakin tapauksissa ne voivat tuoda enemmän stressiä kuin turvallisuutta.
• Digitaalisen osaamisen puute
  Turvallisuuden tullessa teknisemmäksi henkilöstön digitaalisen osaamisen vaatimukset kasvavat. Ne, jotka eivät pysy mukana kehityksessä, voivat kokea epävarmuutta.

Toinen tärkeä kysymys koskee vastuuta. Jos tekoäly suosittelee toimenpidettä, joka johtaakin onnettomuuteen, kuka kantaa vastuun? Käyttäjä, yritys, johtaja vai järjestelmien ohjelmoija?

EU:ssa on parhaillaan käynnissä intensiivinen lainsäädäntötyö. Siihen liittyy voimaan astunut AI Act -tekoälyasetus, joka säätelee tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa. Kehitys etenee kuitenkin nopeammin kuin lainsäädäntöprosessi. Siksi, kuten kaikkien yritystoiminnassa tapahtuvien muutosten kohdalla, on tärkeää tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä, myös silloin, kun on kyse työmenetelmien muuttamisesta tekoälyn avulla.

Ihmisen ja tekoälyn välinen vuorovaikutus kasvaa tulevaisuudessa. Teknologiasta tulee todennäköisesti itseoppivampaa, työympäristöjärjestelmiin paremmin integroituvaa ja autonomisempaa. Inhimillinen aspekti ei kuitenkaan katoa, vaan tasapaino teknologian ja yksilön välillä tulee tärkeämmäksi kuin koskaan.

Tekoäly ei saa korvata turvallisuustyötä ja tervettä maalaisjärkeä, vaan pikemminkin vahvistaa niitä. Paras työympäristö luodaan, kun ihmisille annetaan työkalut, joita he ovat oppineet käyttämään.

Onnea kehitykseen ja turvallisuustyöhön, yhdessä tekoälyn kanssa!